RAHOITUS

Kansallisen liikuntapaikkarakentamisen rahoitukset
Aluehallintovirasto (AVI) hakijan tukena
EU-rahoitukset salibandyn olosuhteiden kehittämisen mahdollisuutena
LEADER-rahoitus
ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoitus
Hyödyllisiä linkkejä

Kansallisen liikuntapaikkarakentamisen rahoitukset
RAHOITUSALUEENA KOKO SUOMI:

Opetus- ja kulttuuriministeriö luo edellytyksiä liikunnan ja urheilun harrastamiseen avustamalla ja ohjaamalla liikuntapaikkarakentamista.

Liikuntalain 390/2015 13 §:n mukaisesti valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Avustuksella tuetaan erityisesti kunnalle liikuntalaissa määrättyä tehtävää luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Käytännössä sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö että Aluehallintovirastot.myöntävät avustuksia liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Suurin osa avustuksista suunnataan laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin hankkeisiin kuten uima, – liikunta- ja jäähallien sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai korjaamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen, kun hankkeen kustannusarvio on yli 700.000 euroa (alv 0%). Kustannusarvioltaan enintään 700.000 euron (alv 0%) hankkeissa valtionapuviranomainen on ao. aluehallintovirasto. Valtionavustusta ei myönnetä kustannuksiltaan alle 20 000 euron (alv 0 %) hankkeisiin ilman kunnallistaloudellisia erityisperusteita.

Avustettavat hankkeet nimetään ennakoivasti neljäksi seuraavaksi vuodeksi laadittuun liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan vain opetus- ja kulttuuriministeriön päätösvaltaan kuuluvista hankkeista. Suunnitelma on ohjeellinen ja se tarkistetaan vuosittain.

Avustushakemukset toimitetaan ao. aluehallintovirastoon, joka asettaa hankkeet kiireellisyysjärjestykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa päätösvaltaansa kuuluvista hankkeista valtakunnallisen esityksen ja pyytää siitä lausunnon valtion liikuntaneuvostolta.

Avustusta myönnetään enintään 30 % hankkeen arvonlisäverottomasta kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 750.000 €, uimahallien kohdalla enintään 1.000.000 €. Valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkahankkeiden avustus harkitaan tapauskohtaisesti. Avustuksen enimmäismäärä päätetään vuosittain.

(Lähde www.minedu.fi/liikunta, 13.9.2018)

Esimerkkejä Salibandystä AVI- ja OKM-rahoituksessa
  • Tuusulan Tenniskeskus salibandyhalli
  • Killerin ”kuntokeskus”: liikuntahalli (salibandy)
  • Linnakeskus Tampere

Huomioitavia asioita haettaessa rahoitusta AVIen tai Opetus- ja kultuuriministeriön kautta

Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen.

Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen liikuntalain tavoitteiden toteuttamiseksi.

  • Muu yhteisö eli esim. yhdistys tai yksityisten omistama osakeyhtiö voi saada avustusta,
    • jos investointi toteuttaa liikuntalain henkeä ja on ns. yleisessä käytössä (tilojen käyttömaksut sallittuja). Tämäntyyppisiä ratkaisuja on toteutettu esim. useissa jäähalliosakeyhtiöissä.
  • Jos kunta edesauttaa muun yhteisön hakemaa hanketta esim. antamalla tonttimaan ilmaiseksi/markkinahintaa edullisemmin, antamalla alennusta esim. sähkö- tai vesijohtojen liittymämaksuista, voidaan tulkita kunnan olevan myönteisesti edistämässä liikuntapaikan rakentumista. Tuo kuvattu kunnan myönteinen suhtautuminen liikuntapaikan rakentamiseen voi parantaa mahdollisuuksia myönteiseen valtionapupäätökseen.
  • Maapohjan omistuksen osoittamiseksi kuntien osalta riittää merkintä maan omistuksesta hakemuslomakkeessa, poikkeuksena ovat ulkoilureitit ja vastaavat hankkeet. Yksityiset yhteisöt toimittavat lainhuutotodistuksen, kauppakirjan tai vastaavan asiakirjan, jolla maaomistus voidaan varmistaa. Kun hanke toteutetaan vuokramaalle, sekä kunnat että yksityiset yhteisöt liittävät hakemukseen vuokrasopimuksen. Maanvuokrasopimuksen tulee olla voimassa vähintään 15 vuotta avustuksen myöntämisestä.

(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivut 8.10.2018)

HUOM! Kannattaa hyödyntää ehdottomasti heti alkuvaiheessa AVIen kautta saatavaa hallinnollista ja rakennusteknistä neuvontamahdollisuutta, joka on kaiken lisäksi ilmaista! Yhteistiedot löydät ”Aluehallintovirasto (AVI) hakijan tukena” -kappaleesta.

Avustuksen hakeminen ja käsittely

Sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että aluehallintoviraston päätösvallassa olevat hakemukset toimitetaan aluehallinnon sähköiseen asiointipalveluun.

Hakuaika alkaa vuotta 2019 koskien 26.11.2018
Hakuaika päättyy 31.12.2018 klo 16.15.

Valtionavustuksia myönnetään edellytyksellä, että eduskunta hyväksyy vuoden 2019 valtion talousarviossa tarkoitukseen määrärahan.

Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Liikuntalaki (390/2015), Valtionavustuslaki (688/2001).

Valtionavustukset käsitellään tammi-huhtikuussa 2019 ja rahoitussuunnitelmaesitykset touko-marraskuussa 2019. Päätökset pyritään tekemään huhtikuun loppuun mennessä ja rahoitussuunnitelma marraskuun loppuun mennessä.

(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivut 13.9.2018)

Hakemusten arviointiperusteet

Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia. Avustusten määrää harkittaessa käytetään arvonlisäverottomia kustannuksia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuu valtion liikuntaneuvoston Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjassa esitettyihin kriteereihin:

  • Hanke palvelee laajojen käyttäjäryhmien liikuntatarpeita
  • Kunta tai sen määräämisvallassa oleva yhteisö on ensisijainen avustuksen saaja
  • Hanke on suunniteltu yleisiä rakentamisen laatuperiaatteita korostaen
  • Hankkeella vastataan muuttuviin ja kehittyviin olosuhdetarpeisiin ja sen tarve on selkeästi osoitettu
  • Hanke on perusparannus- tai peruskorjaushanke
  • Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan, hallintokunnan tai muiden toimijoiden kanssa
  • Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippu-urheilussa

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Valtionapuviranomaiset voivat myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Nämä yleiset edellytykset otetaan huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa

Avustuksen määrä

Toimialan strategisten linjausten perusteella liikuntapaikkaan myönnettävä avustus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta (alv 0 %), ei kuitenkaan enempää kuin 750 000 euroa. Uimahallien avustus voi olla enintään 800 000 – 1 000 000 euroa allastilaohjelman monipuolisuudesta riippuen.

Lähiliikuntapaikoille voidaan myöntää korotettua avustusta, jolloin avustuksen määrä voi olla enintään 35 – 45 prosenttia hankkeen kustannuksista. Eri toimijoiden (eri hallintokunnat, järjestöt, yksityinen sektori, muut yhteisöt) merkittävällä yhteisrahoituksella toteutettavissa hankkeissa avustuksen määrä voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 000 000 euroa.

Jos hankkeessa toteutetaan tai peruskorjataan samassa yhteydessä useampi toiminnallisesti merkittävä liikuntapaikka (esim. monipuolinen uimahalli ja mittava liikuntahalli), avustuksen määrä voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 200 000 euroa. Jos hankkeessa toteutettavat ratkaisut merkittävästi parantavat sen elinkaaren aikaista energiatehokkuutta tai energiaratkaisuna on uusiutuva energia, avustuksen määrää voidaan harkita korotettavaksi.

Valtakunnallisten hankkeiden valtionavustus

Valtakunnallisten, yleensä poikkeuksellisen mittavien hankkeiden, valtionavustus määritellään tapauskohtaisesti. Tullakseen avustetuksi muiden kuin yleisten liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeiden avustamisperiaatteiden mukaisesti liikuntapaikkarakentamishanke on ministeriön päätöksentekoprosessissa tunnistettava valtakunnalliseksi huippu-urheilun hankkeeksi. Edellytys tälle on, että kaikilla asianosaisilla tahoilla on yhtenäinen näkemys hankkeen valtakunnallisesta luonteesta. Asianosaisia tahoja ovat:

  • Kunta, jonka alueella perustamishanke sijaitsee
  • Järjestöt, joiden toiminnalle perustamishankkeella on merkitystä
  • Olympiakomitea/huippu-urheiluyksikkö, lajiliitto
  • Valtion liikuntaneuvosto
  • Aluehallintovirasto
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee lopullisen päätöksen asiassa. Kansallisesti merkittävien valtakunnallisten huippu-urheiluhankkeiden avustuskehys on enintään 15 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön jakamista valtionavustuksista.

Avustuksen käyttäminen ja siihen liittyvät ehdot

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Valtionapuviranomainen voi hylätä hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa sille tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

EU:n rakennerahastojen ja mm. toimintaryhmien kautta myönnettävät EU-tuet, esim. Leader-avustukset, katsotaan valtion avustusmuodoiksi, joiden kanssa valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta ei voida myöntää samaan hankkeeseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tai aluehallintoviraston myöntämä avustus voidaan käyttää avustuksen myöntämisvuonna ja sitä seuraavana kahtena vuotena, ellei avustuspäätöksessä muuta määrätä.

Avustusta voidaan käyttää hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin, määrältään kohtuullisiin menoihin sekä hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankinnasta aiheutuviin menoihin. Avustusta ei voi käyttää maapohjan hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Jos hankkeen rakennustöitä ei ole aloitettu ja hankkeesta ei ole esitetty valtioapupäätöksessä määriteltyyn ajankohtaan mennessä maksatuspyyntöä, avustuksen saajan tulee esittää mainittuun ajankohtaan mennessä selvitys hankkeen aloittamisvalmiudesta. Mikäli selvityksen perusteella hankkeen käynnistyminen avustuksen myöntövuoden aikana on vaarantunut, voi valtionapuviranomainen peruuttaa myönnetyn valtionavustuksen.

Myönnettyjen avustusten käytön raportointi

Myönnetyistä avustuksista tehtävistä selvityksistä annetaan ohjeet valtionavustuspäätöksessä.
</a
Hakemuksen täyttöön liittyvät ohjeet ja asiakirjat.

Aluehallintovirasto (AVI) hakijan tukena

Avustushakemukset ja rahoitussuunnitelmailmoitukset osoitetaan oman alueen aluehallintovirastoille. Kannattaa hyödyntää ehdottomasti heti alkuvaiheessa AVIen kautta saatavaa hallinnollista ja rakennusteknistä neuvontamahdollisuutta, joka on kaiken lisäksi ilmaista!

Yhteistiedot:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Sixten Wackström puh. +358 (0) 295 016 565 (etunimi.sukunimi@avi.fi), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 150, 13101 HÄMEENLINNA

Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Keijo Kuusela, puh. 0500 528 525 (etunimi.sukunimi@avi.fi), Lounais-Suomen aluehallintovirasto, PL 22,
20801 TURKU

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Ismo Myllyaho, puh. 0295 018 820 (etunimi.sukunimi@avi.fi), Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, PL 200, 65101 VAASA

Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Matti Ruuska, puh. 0295 016 521 (etunimi.sukunimi@avi.fi), Itä-Suomen aluehallintovirasto, Torikatu 36 C, 80100 JOENSUU

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Ulla Silventoinen, puh. 0295 017 663 (etunimi.sukunimi@avi.fi), Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, PL 293. 90101 OULU

Lapin aluehallintovirasto (AVI)
Kai-Matti Joona, puh. 0400 538 115 (etunimi.sukunimi@avi.fi), Lapin aluehallintovirasto, PL 8002, 96101 ROVANIEMI

Hyödyllisiä linkkejä

Liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä oppaita julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisu -sarjassa, jonka kustantaja on Rakennustietosäätiö.

Sarjassa on ilmestynyt mm. uimahallien, jäähallien ja erilaisten liikuntahallien ja kenttien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä esteettömiin liikuntapaikkoihin liittyviä oppaita.

Yhteistyössä Rakennustietosäätiön kanssa on tehty myös lukuisia liikuntapaikkarakentamisen RT-, LVI-, ja Infra-kortteja.

  • Käynnissä olevat liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämishankkeet
  • Valmiit liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämishankkeet

https://minedu.fi/liikuntapaikkarakentaminen

Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2018-2021: https://minedu.fi/documents/1410845/6015486/rahoitussuunnitelma+2018-2021.pdf/79aa5b95-ea5c-44cb-8b78-654eddabd1ea/rahoitussuunnitelma+2018-2021.pdf.pdf

Liikuntapaikkarakentamisen oppaat (Rakennustieto Oy)

https://www.rakennustieto.fi/index/tuotteet/kirjat/okmliikuntapaikkajulkaisut.html

Lasten ja nuorten lähiliikuntaympäristön suunnittelua ja rakentamista koskevaa tieto- ja tukimateriaalia.:

http://www.lahiliikuntapaikat.fi/

Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä:

Erja Metsäranta, Rakennusneuvos  
OKM, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto (NUOLI), Liikunnan vastuualue (LV)0295330037   etunimi.sukunimi@minedu.fi

EU-rahoitukset salibandyn olosuhteiden kehittämisen mahdollisuutena
RAHOITUSALUEENA PÄÄOSIN MAASEUTUMAISET ALUEET:

EU:n nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet 2014-2020. Kansallisen EU-rahoituksen talousraamit on laadittu koko kuluvaa ohjelmakautta koskien etupainotteisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että lähivuosina (vuodet 2019 ja 2020) EU-rahoitusta investoinneille on tarjolla niukemmin kuin pari vuotta sitten. Mutta edelleen rahoitusta on tarjolla – tämäkin kortti kannattaa katsoa! Tulevan ohjelmakauden painotukset alkaen vuodesta 2021 selviävät aikanaan.

Erityisesti maaseutumaisella alueella EU-rahoitusta voi olla mahdollista saada liikuntainvestointien kehittämiseen, mutta joissakin tapauksissa myös kaupunkialueella. Rahoitussuuntana on tällöin ns. LEADER-ryhmiltä haettava rahoitus tai ELY-keskuksen maaseutuosastolta haettava rahoitus. Tar­kem­min niiden välisestä työn­ja­os­ta omalla paikkakunnallasi voit ky­syä joko alu­ee­si ELY-kes­kuk­sel­ta tai Le­a­der-ryh­mäl­tä. Koska EU-rahoituksen yhtenä tavoitteena on tasoittaa eri alueiden kehityseroja, menestyvät kaupunkiseudut (esim. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku) ovat tämän rahoituksen osalta huonommassa asemassa. Toisaalta isommista kaupungeista esim. Oulussa tämä voi olla potentiaalinen suunta – eli tilanne vaihtelee paikkakunnittain. Edellisillä ohjelmakausilla liikuntainfrastruktuuria on voitu rakentaa myös muilla EU-rahoituksilla (erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto EAKR), mutta kuluneella ohjelmakaudella ei sitä rahoitusta liikuntapaikkojen rakentamiseen ole juurikaan voitu käyttää.

Yleensä hyväksyttävien LEADER- tai ELY-keskusten kautta rahoitettujen yleishyödyllisten investointihankkeiden tulee olla yhteisöllisiä, laajempaa joukkoa palvelevia sekä yhdessä kohderyhmän kanssa suunniteltuja. Ne voivat olla investointihankkeita, joissa esimerkiksi korjataan kylätaloa monikäyttöisemmäksi (huomioiden esim. salibandyn tarpeita) tai rakennetaan liikuntahalli.

Lisäksi salibandyolosuhteita on mahdollista kehittää EU-osarahoitteisten yrityshankkeiden avulla, missä toimintalogiikka on yrityslähtöinen.  Yrityshankkeissa tuki-% on pienempi kuin yleishyödyllisissä investoinneissa.

Esimerkkejä salibandyn ja muiden lajien olosuhde-hankkeista EU-osarahoituksella

Salibandytoimijat eivät ole ainakaan liikaa hyödyntäneet EU-rahoitusmahdollisuuksia, mutta toki joitakin esimerkkejä löytyy.

  1. Qmax Arena on salibandyn erikoishalli, joka valmistui Seinäjoen Tanelinrantaan syyskuussa 2010. Ovet avattiin ja ensimmäiset harjoitukset pidettiin 13.9.2010. Qmax Arena on lajipioneeri, yrittäjä Jukka Tervon käsialaa. Tervo omistaa hallin yrityksensä kautta sataprosenttisesti yksin. Puurunkoisen hallin rakentaminen maksoi 800.000 euroa. EU-tuki (yritystuki) kattoi kustannuksista 20 prosenttia. Loput katettiin lainalla ja yrityksen omalla rahoituksella.

Linkki lisätietoihin: https://salibandy.fi/pelaaminen/olosuhteet/esimerkkejahalleista/qmax-arena/

  1. Asemanseudun monitoimihalli/Asemanseudun kehittämisyhdistys ry (ELY-keskuksen maaseutuosasto)

Hankkeessa rakennetaan Ylistaron Aseman koulun- ja Asemanseudun kehittämisyhdistyksen kylätalon yhteyteen monitoimihalli. Tavoitteena on saada kylälle ja Ylistaroon uusi ja toimiva monitoimitila, joka palvelee kaikenikäisiä (lapset, nuoret, työikäiset ja vanhukset) ihmisiä ja ehkäisee eriarvoistumista, eri taustoista riippumatta sekä lisätä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia koko Ylistaron alueella. Hallin rakentamisella jokaisella kyläläisellä on mahdollisuus liikkua ja harrastaa edullisesti, monipuolisesti ja lähellä. Hallin rakentamisella jo rakennusvaiheessa saamme kasvatettua kylän aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Halli tuo samalla liikunta-alan ja muiden kolmannen sektorin toimijoille ja yrittäjille toiminta-alustan, josta hyötyvät kaikki. Monipuoliset palvelut lisäävät myös alueen kiinnostavuutta asuinpaikkana. Hankkeen julkinen tuki on 300.000 euroa, ja kokonaiskustannusarvio 400.000 euroa. Toteutusaika hankkeella on 30.11.2015–30.11.2018.

  1. Painehalli 2015 – Perustusprojekti/Lujafutis ry (ELY-keskuksen maaseutuosasto)

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Laihialle nuorille ja lapsille suunnattu vapaa-ajantila, jossa voi harrastaa ohjattua liikuntaa Kyrönmaan alueen yhdistysten järjestämänä. Hankeen toteuttajan toimiva Lujafutis Ry rakennuttaa painehallin ja vastaa sen toiminnasta ja tarjoaa harjoitusaikoja vuosittain lähialueen yleishyödyllisille yhdistyksille. Pääkohderyhmänä ovat liikuntaseurat kuten Laihian Luja, Vähänkyrön Viesti, Kyrön Voima ja Laihia Soccer Club sekä kaikki näiden urheiluseurojen alajaostot. Kohderyhmänä olevat yhdistykset kykenevät uudessa harrastustilan avulla kasvattamaan ryhmäkokoja ja pidentämään harrastuskautta ympärivuotiseksi jolloin lasten 202 ja nuorten aktiivisuus kasvaa ja kaveriyhteisö voimistuu yhteisen tekemisen kautta. Lähellä tapahtuva harrastus ja elinvoimaiset yhdistykset ovat myös uusille paikka kunnalle muuttaville perheille erinomainen kanava päästä mukaan paikallisten harrastuksiin ja juurtua uuteen asuinpaikkaan. Tavoitteena on rakentaa laadukas urheilutila maaseudulle lähelle perheitä joka palvelee monipuolisesti alueella jo olevia perinteisiä urheilulajeja joille ei ole nykyisellään olemassa lajiin sopivia talviharjoittelutiloja. Hallista vuokrataan aikaa myös uusille nouseville lajeille kuten golf, frisbeegolf ja boccia joiden harrastajia alueella on, mutta joiden toiminta ei ole vielä organisoitunut yhdistysten alle. Hallin sijainnista johtuen aikaa voidaan tarjota myös satunnaisesti kouluryhmille päiväaikaan silloin kuin halli ei ole varattu yleishyödyllisten yhdistysten käyttöön. Hankkeen julkinen tuki on 112.002 euroa ja kustannusarvio 149.336 euroa. Toteutusaika hankkeelle on ollut 12.6.2015–31.12.2015.

  1. Painehalli 2015 – Halliprojekti/Lujafutis ry (LEADER-rahoitus)

Ylläkuvattu hankekuvaus pätee tähän hankkeeseen – kokonaisuus jaettiin kahteen erilliseen hankekokonaisuuteen, koska LEADER-rahoituksen katto tuelle on 180.000 euroa. Tämän LEADER-hankkeen julkinen tuki 179 999,46 euroa, kokonaiskustannusarvio 266.232 euroa. Toteutusaika hankkeelle on ollut 12.5.2015–31.12.2015.

    1. Ratsastusmaneesin rakentaminen/Rusthollin Ratsastuskoulu Oy (ELY-keskuksen maaseutuosasto)

Tämä on yrityshanke, jonka kautta tavoitteena on lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien lisääminen sekä koko perheen liikunta- ja muiden aktiviteettien lisääminen Nakkilan Leistilän kylässä. Hankkeen julkinen tuki on 168.460 euroa (20%), kokonaisbudjetti on 842.300 euroa. Toteutusaika hankkeella oli 20.5.2015–8.3.2018.

LEADER-rahoitus

Leader on toimintatapa, joka perustuu ajatukseen asukkaista oman alueensa parhaina asiantuntijoina ja kehittäjinä. Siksi Leader-toimintaa voi toteuttaa missä vain, sekä kaupungeissa että maaseudulla. Toistaiseksi Leader-toiminnan päärahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta, ja siksi pääosa hankkeista on toteutettu maaseudulla. Kuitenkin useat Leader-ryhmät ovat jo toteuttaneet toimintaa myös kaupunkialueilla, kuten Kotkassa, Kouvolassa, Imatralla, Porvoossa, Lohjalla, Salossa, Turussa ja Porissa. Kaupungeissa Leader-toimintaa ohjaavat niiden ympärillä toimivat Leader-ryhmät.

Leader on koko EU:n alueella käytössä oleva toimintatapa, jolla julkista valtaa siirretään paikallisille toimijoille. Toiminnan tarkoituksena on, että paikalliset ihmiset kehittävät omaa elinympäristöään omien tarpeidensa perusteella ja paikallisin voimin. Leader-toimintaryhmät ovat siis ruohonjuuritason kehittämisyhdistyksiä, jotka rahoittavat oman toimialueensa hankkeita ja yrityksiä omaan kehittämisohjelmaansa perustuen. Hankekaudella 2014–2020 Manner-Suomessa toimii 54 seutukuntapohjaisesti operoivaa toimintaryhmää ja lisäksi Ahvenanmaalla toimii yksi ryhmä. Koko ohjelmakaudella Leader-ryhmien julkinen rahoitus on 300 miljoonaa euroa, mikä on 50 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisellä ohjelmakaudella.

Yleishyödyllisten investointihankkeiden tavoitteena on hyödyttää mahdollisimman montaa alueen asukasta lisäämällä hyvinvointia ja palveluita maaseudulla. Hankkeilla voidaan rahoittaa esimerkiksi kylän kehittämissuunnitelman laatiminen, reitistön perustaminen tai yhteisten koneiden hankinta. Hanketuen määrä voi olla enintään 75 prosenttia kokonaiskustannuksista. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden tavoitteena on edistää asukkaiden palveluja tai kylän viihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja vetovoimaisuutta, säilyttää kulttuuriperintöä tai laatia ja toteuttaa kylien kehittämissuunnitelmia. Hanke voi liittyä myös nuoriin, ympäristötoimiin tai kansainvälisyyden edistämiseen. Tuen määrä voi olla jopa 90 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Toimintaryhmien rahoitukseen osallistuvat EU:n maaseuturahaston lisäksi alueen kunnat ja kaupungit sekä yksityiset tahot. Lisäksi osa rahoituksesta voidaan tehdä talkoina. Leaderhankkeiden tukisummat vaihtelevat vuosina 2014- 2020 5 000 eurosta aina 180 000 euroon. Tukea hankkeille voi saada hanketyypistä riippuen 20–90% hankkeen kokonaiskustannuksista.

ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoitus

Eri maakunnissa roolitus Leader-ryhmien ja ELY-keskusten maaseutuosastojen kesken poikkeaa hieman toisistaan. Joissakin maakunnissa maaseutuohjelman rahoitusta myönnetään vain Leader-ryhmien kautta, toisissa maakunnissa myös ELY-keskuksen maaseutuosasto myöntää rahoitusta erityisesti isompiin hankkeisiin. Ehdot hakemiselle ovat samat kuin aiemmin kuvatut Leader-rahoituksen ehdot.

Aloittaa kannattaa kuitenkin ottamalla yhteyttä oman alueen ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään.

Huomioitavia asioita haettaessa EU-rahoitusta

Haettaessa EU -rahoitusta investointia varten hakija kohtaa hyvin samantyylisiä asioita kuin kansallista rahoitusta haettaessa. Teknisten rakentamisasiakirjojen lisäksi EU-rahoituksessa hakemus tulee jättää tarvittavine liitteineen, mutta tähän työhön on saatavissa apua. Tämän vuoksi suosittelemme ottamaan yhteyttä oman alueen Leader-ryhmään tai ELY-keskukseen ennen hakemuksen täyttämisen aloitusta!

Avustuksen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Käytännössä EU-rahoitusta haetaan sähköisellä hakemuksella, ja niin LEADER-kuin ELY-keskuksen maaseutuosastolla se tarkoittaa ns. Hyrrä-verkkopalvelun kautta operointia. Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa. Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa, miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys. Hakemuksen lähettäminen on vaivatonta, kun sitä varten ei tarvitse lähteä postilaatikolle tai ELY-keskuksen tai Leader-ryhmän toimistolle. Voit seurata hakemuksesi etenemistä Hyrrässä.

Vinkkejä Hyrrän käyttöön:

  • Käytä oikeaa selainta. Hyrrä-palvelu toimii parhaiten Google Chrome- ja Mozilla Firefox -selainten uusimmilla versioilla.
  • Tyhjennä välimuisti ja käytä selaimen Yksityinen selaus -toimintoa. Kirjaudu sitten vasta Hyrrään.
  • Tutustu Katso-tunnisteeseen. Varmista, että Hyrrä-palvelu on otettu Katsossa käyttöön ja hakemuksen tekijälle on myönnetty valtuutus. Katso-tunniste vanhenee 15 kuukauden päästä käyttöönotosta ellet käy sinä aikana kirjautumassa Katso-palveluun tai käytä tunnuksia muissa palveluissa tunnistautumiseen, esimerkiksi hoitaessasi organisaation veroasioita. Lisätietoja saat www.vero.fi/katso
  • Kiinnitä huomiota hakemuksen perustietoihin: mitä tukimuotoa haet, haetko tukea ELY-keskuksesta vai Leader-ryhmästä? Saat lisätietoa tukimuodoista ja tuen hakemisesta ELY-keskuksesta ja Leader-ryhmästä.

(lähde: www.mavi.fi, pvm 5.10.2018)

Hyvällä EU-hankehakemuksella on seuraavia ominaisuuksia:

  • Perustele, miksi hankkeelle on tarvetta. Huomioi se, että lukija ei välttämättä tiedä mitään toimintaympäristöstänne, lajistanne jne.
  • Määrittele tavoitteet ja toimenpiteet selkeästi ja tarkasti.
  • Määrittele ja rajaa hankkeen kohderyhmä.
  • Mahdolliset kumppanit ovat sitoutuneet mukaan hankkeen toteuttamiseen.
  • Laadi hankkeelle kustannusarvio, joka on perusteltu ja kohtuullinen.
  • Laadi suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä siitä, miten hankkeen tulokset levitetään.
  • Sovi sitovasti hankkeelle tulevasta muusta rahoituksesta ja kuvaa oma sitoutumisenne omarahoitusosuuteenne.
  • Varmista ja kuvaa, että hankkeelle on varattu riittävästi osaavia toteuttajia.

(Lähde www.mavi.fi, 10.10.2018)

Päätösprosessi Leader-ryhmissä on hyvin paikallislähtöinen. Leader-ryhmät (hallitus toimihenkilöiden esittelystä) puoltavat hankkeita tuohon budjettiin sekä omaan kehittämisohjelmaansa nojaten. Lopulliset rahoituspäätökset tekee alueen ELY- keskus. Leader-ryhmän kehittämisohjelman laatii sen hallitus, joka koostuu julkisen hallinnon edustajista, paikallisten yhdistysten ja yritysten edustajista sekä maaseudun asukkaista. Hankkeiden valmistelu sekä päätösvalta tuista säilyvät LEADER-ryhmissä siis paikallisilla ihmisillä.

ELY-keskusten maaseutuosastoilla tehtävien hankepäätösten valmistelu ja itse päätökset tehdään virkamiestyönä.

Hakemuksen arviointiperusteet

Rahoittajaa sitovat EU-rahoituksessa aina kunkin rahoitusohjelman painopisteet sekä etukäteen päätetyt valintakriteerit. Saadaksemme rahoitusta meidän on pystyttävä kytkemään ideamme rahoitusohjelmaan, mikä on rakennettu Suomen maaseutuohjelman (873 sivua)  pohjalta sovellettuna paikallisiin olosuhteisiin. Koska ohjelma on laaja, tutustuminen oman alueen LEADER-ryhmän ohjelmaan ja yhteydenotto heti alussa paikalliseen LEADER-ryhmään säästää hakijaa ylimääräiseltä työltä.

Yleensä hyväksyttävien yleishyödyllisten investointihankkeiden tulee olla yhteisöllisiä, laajempaa joukkoa palvelevia sekä yhdessä kohderyhmän kanssa suunniteltuja. Ne voivat olla myös investointihankkeita, joissa esimerkiksi korjataan kylätaloa monikäyttöisemmäksi (huomioiden esim. salibandyn tarpeita) tai rakennetaan liikuntahalli.

Avustusten yleiset edellytykset

Leader-rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Rahoitettavien hankkeiden tulee vastata Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita.

Samalla tavalla kuin AVi:en ja OKM:n kautta haettavassa kansallisessa liikuntapaikkojen investointihankkeissa, maapohjan hallinta tulee pystyä todentamaan jo hakuvaiheessa niin vuokra- kuin omistussuhteissa. Yksityiset yhteisöt toimittavat lainhuutotodistuksen, kauppakirjan tai vastaavan asiakirjan, jolla maaomistus voidaan varmistaa. Kun hanke toteutetaan vuokramaalle, sekä kunnat että yksityiset yhteisöt liittävät hakemukseen vuokrasopimuksen. Maanvuokrasopimuksen tulee olla voimassa vähintään 15 vuotta avustuksen myöntämisestä.

Edellytyksenä hanketuen saamiselle on, että  tu­et­ta­va han­ke an­taa ha­ki­jal­le mah­dol­li­suu­den to­teut­taa sel­lai­sia ha­ki­jan toi­min­taan liit­ty­viä lisä­teh­tä­viä, joi­den to­teut­ta­mi­nen il­man tu­kea ei oli­si mah­dol­lis­ta. Lisäksi edellytetään, että han­ke on osal­lis­tu­nut avat­tuun hank­kei­den ha­kuun ja täyt­tää va­lin­nal­le ase­te­tut vä­him­mäis­vaa­ti­muk­set.

Lisäksi edellytetään, että
– tuen ha­ki­jal­la on toi­mi­val­ta päät­tää hank­kees­ta ja vas­ta­ta sii­tä ai­heu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta
– tuen ha­ki­jan ja hank­keen to­teut­ta­jan ol­les­sa eri ta­ho­ja tuen ha­ki­ja tai pää­tös­val­taa ha­ki­ja­yh­tei­sös­sä käyt­tä­vä ei ole hal­lin­to­lain (434/2003) 28 §:ssä tar­koi­te­tul­la ta­val­la es­teel­li­nen hank­keen to­teut­ta­jaan näh­den sekä
– tuen ha­ki­jan ta­lous­hal­lin­to ja va­ro­jen käyt­tö on jär­jes­tet­ty si­ten, että tuen ha­ki­jan muun toi­min­nan kus­tan­nus­ten ja hank­keen kus­tan­nus­ten osuus koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta on eriy­tet­tä­vis­sä.

Avustuksen määrä

Leader-rahoituksen maksimimäärä yhdelle hankkeelle on 180.000 euroa, mutta paikallisesti on saatettu päättää jokin muu kattosumma avustuksille.

Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödylliseen kehittämis- tai investointihankkeeseen sekä yrityshankkeeseen. Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20–90% kuluista. Rahoituksen yksityiskohdista tukiprosentteineen saat tietoa oman alueesi Leader-ryhmästä.

ELY-keskusten maaseutuosastoilta haettavien hanketukien summat voivat olla (maakuntakohtaisesti) suurempia. Tuki-% investointihankkeelle voi olla maksimissaan 75%. Investoinnin tukikelpoiset kustannukset eivät saa ylittää 1 miljoonaa euroa.

Avustuksen käyttäminen ja siihen liittyvät ehdot

Yleishyödyllisen investoinnin hyväksyttävät kustannukset

  • Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen hankinta, korjaaminen ja laajentaminen, edellisiin liittyvät aineet ja tarvikkeet sekä kiinteät laitteet, suunnittelukustannukset, työpalkat ja urakoinnit (leasing-vuokraus mahdollinen)
  • Tukikelpoisia suunnittelukustannuksia saa syntyä ennen hankkeen vireille tuloa
  • Tulee huomioida
    • 10 vuoden sääntö aikaisemman EU-tuen suhteen
    • Rakennuksen soveltuvuus käyttötarkoitukseen
    • Rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei saa ylittää käypää arvoa
  • Rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankinta (maapohjan osuus ei ylitä 10 % kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista)
  • Viranomaislupamaksut, rekisteröintimaksut ja muut vastaavat kulut: Rakennuslupa, toimenpidelupa, ilmoitusmenettely (kunta, AVI), Maisematyölupa, purkamislupa (kunta), Poikkeuslupa (ELY-keskus, kunta), Tie- ja vesilain mukaiset luvat (ELY-keskus, AVI, kunta), Palo- ja talkoovakuutusmaksut, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan
  • Maaseutuasetuksen 45 §:n: mukaiset yleiskulut sekä tietokoneohjelmistoihin, käyttölupiin, tekijänoikeuksiin ja tavaramerkkien hankintaan liittyvät kulut, mahdolliset muut aineettomat käyttöomaisuushankinnat
  • Kustannusten kohtuullisuus: riittävät asiakirjat, tarjoukset, kilpailutus, viitekustannukset
  • HUOM! Tuki maksetaan enintään kuudessa (6) erässä
  • Huom! Tuki voidaan myöntää myös kertakorvauksena
  • Vastikkeetonta työtä voi olla sekä yleishyödyllisessä kehittämishakkeessa että yleishyödyllisessä investoinnissa
  • Yksityisestä rahoituksesta enintään 100 % voi olla vastikkeetta tehtyä työtä
  • Kunnan toteuttamassa yleishyödyllisessä kehittämis- tai investointihankkeessa vastikkeettoman työn osuus yksityisestä rahoituksesta voi olla 100%
  • Vastikkeettoman työn tekijän on oltava vähintään 15 -vuotias: Työn arvo 15 euroa/h, lisäksi työkoneen (esim. traktori tai muu työkone) käyttämisen arvo on 30 euroa/h

H4        Myönnettyjen avustusten käytön raportointi LEADER- ja ELY-keskuksen maaseutuosaston hankkeissa

Var­si­nais­ta väli­ra­por­toin­tia ei tar­vi­ta. Mak­su­ha­ke­muk­siin on kui­ten­kin lii­tet­tä­vä sel­vi­tys hank­keen to­teut­ta­mi­ses­ta ajal­ta, jol­ta mak­sua ha­e­taan. Tämä on jär­ke­vää teh­dä lop­pu­ra­por­tin poh­jaa käyt­tä­mäl­lä, mikä hel­pot­taa lop­pu­ra­por­tin kir­joit­ta­mis­ta hank­keen pää­tyt­tyä.

Kir­joi­ta lop­pu­ra­port­ti suh­tees­sa han­ke­suun­ni­tel­maan: teh­tiin­kö ai­o­tut toi­men­pi­teet, saa­vu­tet­tiin­ko hank­keel­le ase­te­tut ta­voit­teet sekä mi­ten kus­tan­nuk­set ja ra­hoi­tus to­teu­tui­vat.

Ra­por­toin­nin li­säk­si hank­kei­ta seu­ra­taan seu­ran­ta­tie­to­jen kaut­ta. Il­moi­ta seu­ran­ta­tie­dot yli vuo­den kes­tä­vien hank­kei­den osal­ta Hyr­räs­sä aina tam­mi­kuun lop­puun men­nes­sä. Ly­hy­em­mis­sä hank­keis­sa il­moit­ta­mi­nen teh­dään hank­keen pää­tyt­tyä. Alu­ei­den vä­li­sis­sä hank­keis­sa on hyvä tapa toi­mit­taa ra­por­tit yh­tei­ses­sä hank­kees­sa mu­ka­na ole­vil­le sekä tu­kea myön­tä­neil­le ta­hoil­le.

ELY-kes­kuk­ses­ta saa­dus­sa vi­ral­li­ses­sa tuki­pää­tök­ses­sä on esi­tet­ty ra­por­tin run­ko eli ne tie­dot, jot­ka ra­por­tis­ta ai­na­kin on löy­dyt­tä­vä. Eril­lis­tä ra­port­ti­lo­ma­ket­ta ei ole. Ky­sei­nen ra­port­ti­poh­ja löy­tyy myös täs­tä han­ke­käsi­kir­jas­ta koh­das­ta lop­pu­ra­por­toin­ti.

Hyödyllisiä linkkejä

Rahoitustahoja EU-osarahoitteisiin investointihankkeisiin

Leader-ryhmät – Leader Suomi (omat nettisivut)

ELY-keskusten asiantuntijat maaseudun kehittämishankkeissa

Yleistä infoa EU-hanketoiminnasta

Listaus kansallisilla EU-rahoituksilla toteutetuista liikunnallisista EU-hankkeista vuosina 2014-2016

Yhteenvetoraportti kansallisilla EU-rahoituksilla toteutetuista EU-hankkeista vuosina 2014-2016

Liikuntaväen EU-hankerahoitusopas

Liikunnan aluejärjestöjen EU-hankesivut

Olympiakomitean Eurooppalainen liikuntapolitiikka -sivut (sis. myös hankeinfoa)