Kuntayhteistyö
Sisällys
Kuntayhteistyömahdollisuudet salibandyhallissa
Osakkuus tai osaomistus
Kunta rakennuttajana
Kunta lainoittajana tai lainan takaajana
Kunnallinen päiväkäyttö
Kunnallinen vuorosubventio tai -tuki
Kiinteistövero
Kunnallistekniikka
Kuntayhteistyömahdollisuudet salibandyhallissa
Jo hyvissä ajoin salibandyhallin suunnitteluvaiheessa on syytä kartoittaa mahdolliset yhteistyömuodot kunnan liikuntatoimen kanssa. Kunnilla on erilaisia valmiita toimintamalleja esim. jäähallien ja jalkapallohallien kanssa. Ne kannattaa kartoittaa. Kunnilla on myös hyvin erilaisia kuntakohtaisia toimintaperiaatteita, jotka määrittelevät yhteistyömuotoja.
Osakkuus tai osaomistus
Kunta voi olla osakkaana/osaomistajana halliyhtiössä, joka hallin toiminnasta vastaa (Case Tuusulan Tenniskeskus Oy/Tuusulan kunta). Tämä malli parantaa mahdollisuuksia mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisen avustuksen saamiseen, koska kuntavetoiset hankkeet ovat avustusten saamisessa etulyöntiasemassa.
Kunta rakennuttajana
Jossain tapauksissa toimiva malli on, että kunta toimii rakennushankkeen rakennuttajaan ja luovuttaa sitten sopimuksella hallin operoinnin seuralle (tai yksityiselle taholle) (Case Happee/Laukaan kunta & Op Areena/Mustasaaren kunta). Tällöin rakennushankkeen vastuu/riski on kunnalla ja operatiivinen vastuu/riski on seuralla. Tämän etuna seuralle on se, että rakennushankkeen vastuut ovat kunnalla, samoin kuin omistus. Kunnalle operatiivisen toiminnan pyörittämisen ulkoistaminen voi olla jossain tapauksissa hyvinkin fiksu ratkaisu, koska tällöin liikuntatilan käyttäjät vastaavat sen operatiivisesta toiminnasta ja kannattavuudesta.
Kunta lainoittajana tai lainan takaajana
Kunta harvemmin, jos koskaan toimii yksityisen tai seuravetoisen liikuntapaikkahankkeen lainoittajana. Mikäli kunta on rakennuttaja, voi kunta saada Kuntarahoituksen myöntämän lainan. Tämä mahdollisuus kuitenkin rajaa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustusmahdollisuuden pois. Kunta voi kuitenkin tietyillä reunaehdoilla toimia yksityisen tai seuravetoisen hankkeen rahoituslainojen takaajana. Lainan takauksen ehtona voi olla vaatimus valtion avustuksen saamisesta hankkeelle. (Case H15 Areena/Järvenpään kaupunki).
Kunnallinen päiväkäyttö
Useissa tapauksissa yksityisissä tai seuravetoisissa hallihankkeissa on kunnan kanssa neuvoteltu päiväkäytöstä. Kunta maksaa tietyn vuosittaisen könttäkorvauksen tai kuukausikohtaisen korvauksen hallin päivävuoroista. Tällöin kunta saa jakaa kyseiset vuorot parhaaksi katsomallaan tavalla. Päivävuoroja voivat hyödyntää lähikoulut ja päiväkodit (Case????/???).
Joissain tapauksissa kunta voi lunastaa yksityisen hallin kaikki vuorot käyttöönsä (Case Kauppi Sport Center/Tampereen kaupunki). Tällöin kunta jakaa päivävuorojen lisäksi myös ilta- ja viikonloppuvuorot vuorojakoperusteidensa mukaisesti. Jossain tapauksissa kunnan liikuntatoimi on ulkoistanut joidenkin liikuntapaikkojen vuorojaon seuralle, seurayhtymälle tai alueelliselle seuraparlamentille (Case ???/???).
Kunnallinen vuorosubventio tai -tuki
Kuntien tukijärjestelmät liikuntatilojen käyttömaksuista vaihtelevat hurjasti. Valtakunnasta löytyy kuntia, joissa junioreiden liikuntavuorot ovat ilmaisia, mutta osassa niistä peritään maksu. Joissain kunnissa juniorit maksavat 50% vuorohinnasta. Usein koulujen salit ovat junioreille ilmaisia. Yleensä kuitenkin kuntien taksat ovat erittäin edullisia esim. yksityisten liikuntatilojen käyttömaksuihin. Jossain myös aikuisten vuorot kuntalaisille ovat ilmaisia tai ainakin erittäin edullisia. Vaikka kunnat yhä useammin hinnoittelevat vuorot ja pyrkivät pois täysin ilmaisista vuoroista, ovat käyttömaksut erittäin kohtuullisia. Tällainen käyttömaksujen subventio on tyypillistä. Käyttömaksuja tasataan ja ne kattavat vain osan kunnalla liikuntatilan ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Käyttömaksujen subventiolla pyritään tasaamaan liikuntatilan käyttäjille aiheutuvia maksuja, koska erilaisten liikuntatilojen ylläpitokustannukset vaihtelevat erittäin paljon. Esim. jäähallin ja sisäpalloiluhallin ylläpitokustannukset poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Myös kuntien seuroille myöntämät vuorotuet vaihtelevat suuresti. Kunnissa, joissa on huutava pula liikuntatiloista, on usein käytössä erilaisia vuorotukijärjestelmiä, jossa kunta tukee avustuksin seurojen yksityisistä liikuntatiloista hankkimia vuoroja suoralla vuokratuella (case ???/???). Joissain kunnissa on käytössä ”tasausjärjestelmä”, jossa tasataan vuorohinnat, kun vuoroja on sekä kunnallisista että yksityisistä liikuntatiloista. Joskus seurat keskenään ovat organisoineet tasausjärjestelmän (Case Vantaa) ja joissain tapauksessa kunta koordinoi tasausjärjestelmää (Case Tampere). Käytäntö eri kunnissa on kovin kirjavaa: hinnoittelun perusteena on jossain ”aiheuttamisperiaate”, jossa liikuntapaikan todelliset kulut määrittävät taksat. Joissain tapauksissa sovelletaan ”tasa-arvoperiaatetta”, jolloin eri lajeja pyritään kohtelemaan hinnoittelun näkökulmasta tasa-arvoisesti, vaikka ko. liikuntapaikkojen ylläpitokustannukset ovat merkittävästikin erisuuruiset.
Kiinteistövero
Kunnan kanssa kannattaa keskustella myös kiinteistöverosta. Kannattaa tarjoutua tekemään kunnan kanssa yhdessä kiinteistön arvon laskenta, ettei liikuntatilakiinteistöä arvosteta kohtuuttomaksi. Kiinteistövero on kunnallinen vero, jossa kunta voi kohtuullistaa veroa tai antaa vapautuksen kiinteistöveroon.
Verohallinnon ohje: Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48219/kiinteist%C3%B6jen-arvostaminen-kiinteist%C3%B6verotuksessa/
Kunnallistekniikka & muu kunnallinen infra
Toimiva kunnallistekniikka on viihtyisän ja toimivan elinympäristön avaintekijä. Kunnallistekniikan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa kunnan tekninen toimi. Toimialueeseen kuuluu yleensä mm. katujen, vesihuollon, urheilualueiden sekä puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Jo liikuntahallihankkeen alkuvaiheessa tulee käydä keskustelu kunnan kanssa työnjaosta ja kunnallistekniikan toteuttamisesta. Kunnan kanssa on mahdollista neuvotella mm. liikenneyhteyksien, pysäköintialueiden ja vesihuollon rakentamisesta hallille. Myös näiden alueiden kunnossapidosta ja huollosta kannattaa neuvotella kunnan kanssa. Liikuntapaikan käytön kannalta myös julkinen liikenne ja kevyen liikenteen väylät ovat merkittävässä roolissa. Hallin suunnitteluvaiheessa nämäkin seikat on syytä käydä hyvissä ajoin kunnan kanssa läpi.